BLOGI

Kestävää koulutusta kehittämässä

Virikkeenä tutkimusprojekti

Sitra käynnisti noin vuosi sitten Education for a Changing World -tutkimusprojektin nostaakseen keskusteluun tärkeän kysymyksen: Mikä on koulutuksen tarkoitus? Miksi ja mihin ihmisiä koulutamme? Lisäksi Sitra halusi tutkia, mitä kaikelle sen toiminnalle selkänojan muodostava Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan visio tarkoittaa koulutuksen ja oppimisen kontekstissa. Miten koulutus omalta osaltaan jo rakentaa kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa ja mitä koulutuksessa täytyy muuttua, jotta voitaisiin paremmin niin yksilön, yhteiskunnan kuin koko maapallon tasolla.

Tutkimuskysymykseksi muodostui: Miten mahdollistamme oppilaiden, koulujen ja yhteisöjen kehittymisen uuden kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallin rakennuspalikoiksi?

Kysymystä valotetaan eri näkökulmista ja aloilta 15 tutkijan, pedagogin ja asiantuntijan voimin. Puolet heistä on suomalaisia, puolet pohjoisamerikkalaisia. Tutkimusprojektin tuloksena julkaistaan kirja Learning at the Edge of History.

Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelma

Osana tutkimusprojektia Sitra haluaa tarjota opettajille, rehtoreille, sivistysjohtajille ja koulutuksen kehittäjille ammatillisen osaamisen kehittämisen ja omien verkostojen laajentamisen mahdollisuuden maksuttomassa Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelmassa keväällä 2017.

Ohjelmassa käsitellään tutkimuksen sisältöjä ja sitä, miten niitä voi soveltaa osallistujien omissa koulu- tai muissa ammatillisissa yhteisöissä. Osallistujiksi on valittu 29 asiantuntijan joukko eteenpäin katsovia henkilöitä, joilla on rohkeutta ja asiantuntemusta katsoa kestävää hyvinvointia uusista näkökulmista, innostusta kokeilutoimintaan sekä halua työskennellä osana verkostoa. Ohjelman aikana osallistujat muodostavat tiimejä, jotka suunnittelevat ja toteuttavat pienimuotoisen kokeilun. Kokeilu toteutetaan vähintään yhden tiimin jäsenen työyhteisössä ja sen laajuuden määrittelee kokeilun toteuttava tiimi. Kokeilujen tavoitteena on tukea osallistujien nykyistä työtä.

Proedugo ohjaamassa kokeiluja

Proedugon toiminnan yhtenä keskeisimpänä eetoksena on pyrkiä omalta osaltaan tuomaan koulun toimintaan ja oppimiseen liittyvää tutkimustietoa ja normistoa helpommin lähestyttäväksi siten, että vaikuttavuus arjen ajatteluun ja toimintaan mahdollistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Siksi olemmekin ylpeitä saadessamme aloittaa yhteistyön Sitran kanssa Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelmassa. Proedugo tulee toimimaan ohjelman aikana muodostettavien tiimien tukena prosessin ajan. Odotamme innolla tulevia yhteisiä kehittämishetkiä ja välitämme työskentelystä terveisiä myös tällä kuulumispalstallamme.

Inspiroivia hetkiä odottaen,
Iida-Maria ja Aki

Viikon vinkit

 

Kiertelimme puheenvuoromme jälkeen Oulun OPI-päivien messuosastolla, josta bongasimme kaksi aivan erityisen kivaa maksutonta vinkkiä. Kyllä koulukentällä tapahtuu niin paljon hienoa ja inspiroivaa!

 

Taidetestaajat

Taidetestaajat pyrkii murtamaan myytin taiteesta vaikeana ja elitistisenä lajina. Suomen Kulttuurirahasto tarjoaa kolmelle ikäluokalle kahdeksasluokkalaisia, yhteensä noin 180 000 nuorelle ohjaajineen, mahdollisuuden vierailla kahdessa valmiiksi sovitussa kulttuurikohteessa: oopperassa, teatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä jne. Yksi vierailu suuntautuu omaan maakuntaan tai lähialueelle, toinen Helsinkiin tai muualle Suomeen. Taidetestaajien matkat ja pääsyliput kustannetaan hankkeesta. Koulut saavat asiasta kirjeen keväällä 2017 ja voivat sen jälkeen ilmoittautua taidetestaajiksi.

 

Maailma 2030

Maailma 2030 -materiaali sopii käytettäväksi useiden eri aineiden oppitunneilla, kun aiheena on muun muassa tulevaisuus, kestävä kehitys tai aktiivinen kansalaisuus. Yläkouluille ja lukioille on myös tilattavissa kompakti kiertonäyttely ja siihen liittyvä toiminnallinen oppituntimateriaali. Näyttely koostuu kahdesta kevyestä, koottavasta pahviseinäkkeestä, jotka toimitetaan koululle kätevissä kuljetussalkuissa. Näyttelyn voi pystyttää kahden viikon ajaksi koulun aulatiloihin, käytävälle tai luokkahuoneeseen oppimisen ja keskustelun käynnistäjäksi. Rahoittajana toimii Ulkoasiainministeriö.

Mahtavaa, kiitos näistä!

 

Messuilemassa: Educa ja OPI

Viime vii20170128_115857konloppuna vietetyt Educa-messut olivat jälleen täynnä innostavia kohtaamisia – niin vanhat tutut kuin uudet tuttavuudetkin ilostuttivat tammikuista viikonloppua. Erityinen kiitos myös kaikille Tieto-lavan puheenvuoroomme lauantaina 28.1. osallistuneille messuvieraille!

Inspiroivia kohtaamisia odotamme myös tulevan viikonlopun OPI-päiviltä. Tervetuloa mukaan lauantaiaamun luennollemme 4.2. klo 9.00-9.45 Pohjankartanon pieneen saliin, jossa lupaamme herätellä ajatuksia jälleen parhaamme mukaan.

 

Olemme poimineet näihin kahteen messuvierailuumme muutamia ainesosia ja mausteita kirjastamme Reseptejä OPSin käyttöön. Näin vuoden alkuun halusimme käsitellä erityisesti kolmea näkökulmaa: oppivan yhteisön kehittämistä, itsensä ja työnsä johtamista sekä hyvinvointia. Näihin resepteihin kun tiivistyy paljon, toimivathan ne myös kaiken muun kehittämisen perustana.

Diat näet kuvaa klikkaamalla:

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-02-04-kello-20-38-30

Messutunnelmoiden,
Iida-Maria ja Aki

Käyttöönoton kynnyksellä

 

OPS on täällä, miten siihen pitäisi suhtautua?

Ammattimaisesti ja rohkeasti. Uusi OPS herättää tunteita: innokkuutta, toiveikkuutta, turhautumistakin. Niin yksilöiden kuin yhteisön tasolla koettu jännitys kertoo, että jotain tärkeää tapahtuu. Tunteeseen liittyy myös menettämisen pelkoa. Oleellista on, että pelon tunne ei johda totutun toiminnan toistamiseen, jolloin mentaaliset mallit ja toimintatavat yritetään kopioida sellaisenaan uuteen ja muuttuneeseen tilanteeseen, vaan oppivana yhteisönä valitsemme turvallisuuden sijaan riskin, jotta voisimme kasvaa ja kehittyä.

Mitä OPSin käyttöön ottaminen vaatii? Mitä se antaa?

Uuden OPSin käyttöön ottaminen vaatii aikaa ja ajattelua. Aito muutos arjen toiminnassa ei synny käskemällä, vaan ajatusten ja käytäntöjen reflektoinnilla. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, sinnikkyyttä ja vastuullisuutta. Palkkiona ovat onnistumisen kokemukset, yhteisöllisen ja hyvinvoivan yhteisön vahvistuminen ja monta sykähdyttävää oppimistilannetta!

Pitääkö kaiken muuttua?

Kaiken ei tarvitse muuttua. Moni hyväksi havaittu toimintatapa säilyy edelleen keskeisenä. Ajattelua ja toimintaa on tarkasteltava suhteessa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin ja henkeen. Vain tätä kautta selviää, miltä osin kunkin opettajan ja koulun on tarpeellista muuttua. Tuskin kokonaan kenenkään!

Mitä meiltä kysytään eniten koskien OPSia?

Selkeästi eniten puhututtavat monialaiset oppimiskokonaisuudet ja arviointi. Monia keskusteluja käydään myös resursseista, niin taloudellisista kuin henkisistä. Uskomme kuitenkin vakaasti, että jokainen opettaja ja koulu pystyy halutessaan kehittämään toimintaansa uuden OPSin mukaiseen suuntaan. OPSin hengen toteutuminen ei jää kiinni tablet-kärryn puuttumisesta. Tehdään parhaamme niillä resursseilla mitä on.

Miten voimme tukea toisiamme?

Itseluottamuksen lisäksi tarvitsemme yhteisluottamusta. Meidän on saavutettava usko ja tunne, että pystymme yhdessä organisoitumaan, keskittymään oikeisiin asioihin ja saavuttamaan päämäärät. Sosiaalinen tuki ja rakentava palaute ovat tulevana lukuvuonna tärkeässä roolissa. Pyri osaltasi aidosti edistämään oppivan yhteisön kehittymistä.

Mitä opettaja saa uudesta OPSista? Entä oppilas?

Sekä opettajat että oppilaat saavat uuden OPSin myötä olla osallisina avoimessa ja kehittyvässä koulukulttuurissa. Huomiota kiinnitetään mm. oppimaan oppimiseen, ajattelun taitoihin, tunteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen toimijuuteen. OPS ei kuitenkaan anna ratkaisuja automaattisesti, vaan lukuvuoden arki luodaan yhdessä.

Miksi OPSista on syytä innostua?

Uusi OPS on merkittävä harppaus kohti tulevaisuuden koulua ja oppimista. Se huomioi ympärillämme muuttuvan maailman ja pyrkii antamaan oppilaille parhaat mahdolliset eväät elämään. OPS antaa mahdollisuudet moneen, meidän tehtävänämme pedagogian ammattilaisina on löytää ja kehittää parhaat käytännön tavat kurkottaa kohti asetettuja tavoitteita.

 

Toivotamme suuresti tsemppiä ja innostusta uuteen lukuvuoteen!
Iida-Maria ja Aki

Jakokulmassa Karla Nieminen (5/2016)

Karlan Jäänmurtajat-podcastin vieraana Esa Saarinen. Seuraa Karlaa Instagramissa ja kuuntele podcast Suplassa.
Karlan Jäänmurtajat-podcastin vieraana Esa Saarinen. Seuraa Karlaa Instagramissa ja kuuntele podcast Suplassa.

Kuka olet?
Karla Nieminen, käytännöllinen ihmissuhdetaitokouluttaja Jäänmurtajista (www.jaanmurtajat.fi). Yrittäjä olen ollut vuodesta 2011. Pidän luentoja, kursseja ja yksityisvalmennusta aiheista ensivaikutelma, itsevarmuus, keskustelutaidot, tutustuminen, flirttailu ja verkostoituminen. Podcastejäni voi kuunnella Nelosen Suplassa (www.supla.fi).

Suhteesi suomalaiseen kouluun?
Sain kokeista hyviä arvosanoja, ja olen opiskellut diplomi-insinööriksi. Hyviä vuorovaikutustaitoja en oppinut koulusta, vaan opiskelin ne myöhemmin pääasiassa amerikkalaisten kirjojen avustuksella. En osannut ottaa muita kunnolla huomioon kouluikäisenä enkä osannut aloittaa keskusteluja tai pitää yhteyttä tuttaviin. Nykyään vierailen satunnaisesti kouluissa ja keskustelen oppilaiden sekä opettajien kanssa.

 

Olen energinen, aito ja avulias. Osallistan paljon ja heitän nokkelaa läppää. Olen ollut niin huono, että tiedän ainakin, miten kehittyä.

 

Mistä olet innostunut viimeksi?
Kirjoittaminen on ihanaa. Kirjoitan juuri 2017 ilmestyvää esikoiskirjaani, joka on minulle todella innostava projekti. Tulevaisuudessa pääsen toivottavasti myös tekemään kurssieni harjoituksista käytännöllistä materiaalia opettajien käyttöön.

Mitä olet oppinut viimeksi?
Videoiden tekemisestä olen opiskellut lähipäivinä lisää mm. valaistuksesta ja kuvanlaadusta. Ostin viime viikolla kaksi uutta kameraa ja mikrofonin tulevia videoita varten. Yhdellä kameralla ei saanutkaan sekä liikettä että paikallaan tapahtuvaa puhumista hyvin kuvattua.

Mikä on supervoimasi työssäsi?
Olen energinen, aito ja avulias. Osallistan paljon ja heitän nokkelaa läppää. Olen ollut niin huono, että tiedän ainakin, miten kehittyä.

Minkä puolesta taistelet?
Toivon, että vinkkieni avulla tulevaisuudessa yhdenkään ihmisen ei tarvitse miettiä niitä ystävystymishaasteita, joita itse mietin paljon nuorena. Ihmissuhteet eivät ole tuuripeliä, vaan jokainen voi oppia niihin käytännön taitoja.

 

Asiat hoidetaan, ja jos tulee haasteita, ne selvitetään kysymällä apua. Ahkerat ja aktiiviset ihmiset ympärillä kannustavat.

 

Mikä on parasta työkavereissasi?
Toiset yrittäjät ovat ihanan oma-aloitteisia ja luotettavia. Asiat hoidetaan, ja jos tulee haasteita, ne selvitetään kysymällä apua. Ahkerat ja aktiiviset ihmiset ympärillä kannustavat.

Mikä on parasta suomalaisissa opettajissa ja koulussa?
Erilaiset ihmiset käyvät samoja kouluja, mikä opettaa paljon maailmasta, eri kiinnostuksen kohteista ja erilaisista ihmisistä. Olen onnellinen, etten ollut vaikkapa matematiikkaperuskoulussa, vaan tapasin koko ajan paljon eri asioista kiinnostuneita ihmisiä. On hienoa, että Suomessa opettajat ovat yliopistokoulutettuja ja motivoituneita ammatti-ihmisiä.

Millainen olet työyhteisön jäsenenä?
Olen tekijäluonne: jos kukaan ei ota asioita hoitaakseen, niin minä hoidan. Pyrin antamaan muille tilaa ja tuomaan paljon positiivisia asioita esille. Se on tärkeää hyvälle ilmapiirille.

 

Olen onnellinen, etten ollut vaikkapa matematiikkaperuskoulussa, vaan tapasin koko ajan paljon eri asioista kiinnostuneita ihmisiä. On hienoa, että Suomessa opettajat ovat yliopistokoulutettuja ja motivoituneita ammatti-ihmisiä.

 

Lupauksesi paremman koulun, oppimisen, työyhteisön puolesta?
Lupaan kertoa kiinnostuneille konkreettisesti, miten saa ystäviä.

Minkä koulukenttää puhuttavan haasteen näet mahdollisuutena eteenpäin vievään ja positiiviseen muutokseen ja millä tavalla?
Sosiaalisen median ja tekniikan runsas käyttö on saanut aikaan keskustelua vuorovaikutustaitojen tarpeesta. Hyvä juttu, jos niiden opetusta ja vinkkejä saadaan tämän seurauksena kaikkien saataville.

Minkä vinkin haluaisit jakaa suomalaiselle koulukentälle?
Vuorovaikutustaitoja voi opettaa konkreettisten vinkkien kautta, mikä on monelle insinöörimielelle helpompi lähestymistapa kuin vaikka ryhmälle omista tunteista puhuminen. Esimerkiksi keskustelun voi aloittaa tilanteessa kuin tilanteessa yksinkertaisesti kommentoimalla ympäristöä, yhteisiä haasteita tai tilanteen kulkua, kertomalla kohteliaisuuden tai oman pienen mokan, kysymällä mielipidettä tai vaikka jotain asiaa, jonka jo tietäisi itsekin. Kun on sopivasti rentoa rupattelua, voi keskustella syvällisemminkin.

Mitä luulet haluavasi sanoa 20 vuoden päästä tämän päivän itsellesi?
Vaikea kysymys. Haluan oppia ja kehittyä koko ajan, joten en osaa sanoa, missä mennään 20 vuoden päästä.

Mitä seuraavaksi? Mitä olet luvannut itsellesi? Millaisia juttuja on tulossa ja mitä odotat innolla?
Puhun seuraavaksi TEK:n tapahtumassa piilotyöpaikkojen löytämisestä verkostojen avulla sekä Talentumin Ohjelmistotestaus 2016 -seminaarissa keskustelutaidoista. Näissä tulee varmasti mielenkiintoista keskustelua. Kesätapahtumista odotan innolla Pietarsaaren Jaakon päiviä. Blogiini päivittyy säännöllisesti uutta materiaalia: http://jaanmurtajat.blogspot.fi

 

Karla Nieminen

Karla on ihmissuhdetaitokouluttaja ja diplomi-insinööri, joka uskoo siihen, että jokainen voi kehittyä sellaiseksi kuin haluaa. Karla on omien sanojensa mukaan entinen tylsä faktakone ja yksinäinen mököttäjä. Hän tietää käytännön kokemuksesta, miten tuppisuusta ja yksinäisestä tai faktatykittävästä puhujasta voi tulla taitava niin työelämän kuin vapaa-ajankin ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa! Miten siis tulla paremmaksi ihmiseksi?

Sinäkin voi hakea käytännön vinkkejä niin uusiin ihmisiin tutustumiseen ja verkostoitumiseen, flirttailuun kuin tavoitteiden asettamiseenkin Karlan Jäänmurtajat-podcasteista, joissa vieraina mm. Outi Mäenpää, Jevgeni Särki, Sani Leino ja Esa Saarinen.

Seuraa Karlaa lisäksi muilla kanavilla:
Twitter logo Twitterissä @jaanmurtajat
Insta logo Instagramissa @jaanmurtajat
Blogger logo Blogspotissa Jäänmurtajat
Facebook logo Facebookissa @Karla Nieminen
LinkedIn logo LinkedInissä @Karla Nieminen

sekä tutustu Jäänmurtajat-nettisivuihin.

 

Jakokulmassa Kaisa Vuorinen (4/2016)

Kaisan ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran Huomaa hyvä! -kirja ja toimintakortit auttavat opettajia konkreettisesti soveltamaan positiivista pedagogiikkaa ja vahvuuskeskeistä arviointia. Tutustu ja tilaa!
Kaisan ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran Huomaa hyvä! -kirja ja toimintakortit auttavat opettajia konkreettisesti soveltamaan positiivista pedagogiikkaa ja vahvuuskeskeistä arviointia.

Kuka olet?
Olen Kaisa Vuorinen, erityisluokanopettaja Espoosta ja tohtorikoulutettava Helsingin yliopistosta.

Mitä teet koulun ja oppimisen parissa?
Kehitän positiivista pedagogiikka, vahvuusopetusta ja erityisopetusta vahvuusnäkökulmalla. Työskentelen opettajana erityisluokalla sekä toimin tutkijana Copassion-tutkimushankkeessa.

Mistä olet innostunut viimeksi?
Olen lähtökohtaisesti valtavan innostunut elämästä ja jokainen uusi päivä innostaa. Haluan tarttua hetkeen, antaa elämän viedä ja luottaa siihen, että se kantaa. Ykkösvahvuuteni ja parhaan tsempparini “innokkuuden” avulla olen löytänyt itseni monista uskomattomista paikoista ja kohtaamisista. Sanon yleensä kaikelle “kyllä” sen enempiä harkitsematta ja lähden ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia asioita.

Viime päivinä olen ollut järjettömän innostunut koulussamme toteutetusta vahvuus-projektista, jossa oppilaat itsenäisesti suunnittelivat ja toteuttivat oppitunteja eri luonteenvahvuuksista. Olen ollut mieletöntä nähdä, miten oppilaat ottavat paikkansa opettajina, jopa omassa haastavassa erityisluokassani ja saavat kaikki oppilaat kuin naulaantumaan paikoilleen, kuuntelemaan ja kiinnostumaan.

Oppilaiden toimiessa opettajina on paljastunut heistä mitä kiinnostavampia vahvuuksia ja se innostus, mikä on paistanut heidän kasvoiltaan oppituntien aikana ja jälkeen, on todella inspiroivaa.

Mitä olet oppinut viimeksi?
Olen oppinut, miten tärkeää meidän opettajien on liikkua koulussa ja kohdata ihan kaikkia oppilaita. Vahvuusviikkojen aikana olen saanut vierailla kaikissa koulumme luokissa keräämässä onnistumisia ja jakamassa ajatuksia vahvuuksista.

Tärkein läksy ja oppi on ollut se, että heittäytyminen kannattaa ja myönteisyys todella tarttuu. Hyvään keskittyvällä ja kannustavalla otteella luomme todellisia siltoja toistemme välille ja saamme aikaan positiivisia ketjureaktioita. Tärkeää ei ole se, mitä opetan luokassa, vaan se, mitä voimme oppia toinen toisiltamme jokaisessa hetkessä.

Mikä on supervoimasi työssäsi?
Ehdottomasti huumorintaju, rakkaus ja innokkuus.

Minusta keskeistä on opettaa lapsille ja nuorille ajattelun taitoja, rohkeutta, myötätuntoa ja kykyä tunnistaa omia ja toisten vahvuuksia. Haluaisin nähdä tulevaisuuden koulun, jossa myötätunto, empatia ja toisista inspiroituminen ovat keskeisessä asemassa kaikessa toiminnassamme.

Minkä puolesta taistelet?

Taistelen sen puolesta, että kouluoppimisessa annettaisiin enemmän arvoa ei-kognitiivisten taitojen eli luonteenvahvuuksien opettamiselle. Pärjäämisemme on lopulta kiinni kyvystämme tulla toimeen toisten kanssa, tuntea empatiaa ja antaa tukea, johtaa ja olla johdettavina. Millään akateemisella tai muulla taidolla ei ole merkitystä, jos se ei tule käyttöön tai jos pienikin takaisku saa meidät pois tolaltaan. Minusta keskeistä on opettaa lapsille ja nuorille ajattelun taitoja, rohkeutta, myötätuntoa ja kykyä tunnistaa omia ja toisten vahvuuksia. Haluaisin nähdä tulevaisuuden koulun, jossa myötätunto, empatia ja toisista inspiroituminen ovat keskeisessä asemassa kaikessa toiminnassamme. Haluan myös pitää meteliä positiivisuuden puolesta ja korostaa erityisesti mikrohetkien voimaa. Näissä pienissä, mutta elintärkeissä hetkissä asuu suuri mahdollisuus kohottaa kanssaihmisiä arjen yläpuolelle. Minusta on tärkeää, että voisimme arvioida onnistumistamme opettajina ja ihmisinä siinä, kuinka monta lasta ja nuorta olemme voineet rohkaista kokeilemaan omia siipiään ja kuinka monelle olemme antaneet voimaa lähteä onnistumaan elämässään. Taistelen siis sydämen sivistyksen ja hyvän huomaamisen puolesta! Haluan nähdä koulukulttuuriin, jossa jatkuva toisiin vertaaminen, ylikriittisyys ja heikkouksien moukarointi loistavat poissaolollaan.

Mikä on parasta oppilaissasi?
Oman luokkani oppilaat ovat jokainen mielettömiä persoonia, jotka opettavat minulle joka päivä uutta. He ovat oppineet valtavasti uutta ensimmäisen kouluvuoden aikana ja iloitsen siitä, miten vaativassa erityisluokassa positiivinen pedagogiikka ja vahvuuksille rakentaminen todella toimii, näkyy ja kuuluu. Haasteita kyllä edelleen riittää, mutta ainakaan yksikään päivä ei ole samanlainen tai tylsä.

Mikä on parasta suomalaisessa koulussa/lukiossa?
Mielestäni parasta on opettajan autonomia ja mahdollisuus kehittää ja tehdä tätä työtä omilla vahvuuksilla ja persoonallaan. On hurjan mielenkiintoista saada tehdä työtä, jolla on suuri merkitys ja jota arvostetaan. Suomalaisessa koulujärjestelmässä arvostan todella korkealle kaikkia opekollegoitani, jotka innostavat, jakavat ideoita ja tekevät tätä työtä suurella sydämellä.

Millainen olet työyhteisön jäsenenä?
Olen iloinen, kannustava ja innostava. Minusta on tärkeää arvostaa jokaista opettajaa ja ymmärtää, että yksikään ei ole toista parempi, vaan tärkeintä on se, mitä saamme yhdessä aikaan. Olen utelias ja kiinnostunut siitä, mitä eri luokissa tapahtuu ja toivoisin, että arjessani olisi enemmän aikaa kierrellä eri opettajien tunneilla. Jokaisen opettajan tekemä työ ansaitsisi tulla nähdyksi ja kuulluksi, koska kaikissa luokissa tapahtuu päivittäin pieniä ja suuria ihmeitä. Kannustaminen on minulle luontaista ja helppoa. Sen jakaminen moninkertaistaa oman onneni. Me ihmiset kukoistamme joukossa, joka rakentaa jäsenensä vahvuuksille, antaa arvoa  ja aidosti kuuntelee toinen toistaan. Me ihmiset olemme myös kehuvetoisia. En tiedä ketään, kuka olisi mennyt piloille aidosta ja kannustavasta palautteesta.

Me ihmiset kukoistamme joukossa, joka rakentaa jäsenensä vahvuuksille, antaa arvoa  ja aidosti kuuntelee toinen toistaan.

Mitä uutta kokeilit viimeksi?
Olen harjoitellut mm. Imovien tekemistä Ipadilla. Voi sitä oppimisen riemua, kun onnistuin editoimaan ensimmäisen videoni ja lisättyä jopa musiikkia. Jes!

Lupauksesi paremman koulun, oppimisen, työyhteisön puolesta?
Lupaan taistella sen puolesta, että kouluopetus kehittyy yhä enemmän vahvuuksille rakentuvan ja hyvän huomaamisen kulttuurille. Lupaan tehdä joka päivä näkyväksi myötätunnon mullistavaa voimaa ja kutsun kaikki opettajat mukaan talkoisiin!  Lupaan tuoda positiivista pedagogista muutosta suomalaiseen kouluun, going from what’s wrong to what’s strong– asenteella. Olkoon mottonamme: “Napataan lapset kiinni hyvänteossa!”

Mitä luulet haluavasi sanoa 20 vuoden päästä tämän päivän itsellesi?
Hienoa Kaisa, kun uskoit omaan asiaasi ja lähdit rohkeasti kulkemaan tälle tielle! Olen kiitollinen siitä, että et pihdannut myönteisyyttä tai ajatellut, “mitä muut sinusta ajattelevat” vaan osoitit oikeaksi sen, että hyvä on pahaa voimakkaampi.

On hienoa nähdä, miten suomalaiseen koulukulttuuriin on valunut toiminnan tasolle “hyvän huomaamisen”- meininki ja vahvuuksien opettaminen. Nyt tiedämme jo, että voimme rakentaa uudenlaista suomalaista tarinaa, joka kertoo siitä, miten onnistumme tässä elämässä yhdessä, toinen toistamme kannustaen ja tukien.

Myönteisyydellä on todella tartuntavaara.

Mitä seuraavaksi? Millaisia proggiksia on tulossa ja mitä odotat innolla?
Olen jäämässä opintovapaalle ihanasta työpaikastani Meritorin koulusta. Haikeudella hyvästelen hetkeksi työni erityisopettajana ja rakkaat työkaverini.

Syksyn kalenterini on todella täynnä, kevätkin jo täyttyy. Tämä on innostava osoitus siitä, että positiivinen pedagogiikka ja vahvuuksien opettaminen todella kiinnostavat laajasti opettajia ja muita toimijoita.

Ensisijainen tarkoitukseni on saada aikaa kirjoittamiselle ja tavoitteena on päästä julkaisemaan ensimmäiset väitösartikkelini toivottavasti jo ensi lukuvuoden aikana. Mielessäni on myös muita kirjallisia töitä sekä vahvuusopettamiseen keskittyvän sähköisen oppimateriaalin kehittämistä.

Kesällä saan kunnian pitää ensimmäisen oman kansainvälisen luennon Dallasissa, Teksasissa 1. positiivisen pedagogiikan maailmankonferenssissa. Tätä odotan suurella innolla myös!

 

Kaisa Vuorinen

Kaisa opettaa Espoon Meritorin koulussa, valmistelee väitöskirjaansa positiivisesta pedagogiikasta ja kiertää kouluttamassa aiheesta. Kaisa on julkaissut yhdessä Lotta Uusitalo-Malmivaaran kanssa kirjan ja toimintakortit, joilla opettaja voi soveltaa positiivista pedaa oppilaidensa kanssa.

Tutustu:
www.huomaahyva.fi
positiivinenpedagogiikka.info
http://www.copassion.fi

Seuraa Kaisaa:
Twitter logo Twitterissä @KaisaVuo
Facebook logo Facebookissa @Kaisa Vuorinen
LinkedIn logo LinkedInissä @Kaisa Vuorinen

 

Jakokulmassa Jaana Perkinen (3/2016)

Jaana YLEn AaamuTV:n koulutuskeskustelussa Iida-Maria Peltomaan kanssa 15.10.2015. Haastattelijana Ville Mättö.

Kuka olet?
Jaana Perkinen, LTO ja luokanopettaja

Mitä teet koulun ja oppimisen parissa?
Toimin tällä hetkellä luokanopettajana Vehkojan koulussa, Anttilan toimipisteessä  Hyvinkäällä. Yritän parhaani mukaan huolehtia siitä, että pienet oppilaani saavat kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana tarvittavat tiedot ja taidot, jotta he voivat siirtyä turvallisin mielin isolle Vehkojan koululle. Lisäksi pyrin olemaan turvallinen aikuinen, joka kuuntelee, ymmärtää, asettaa rajoja, ohjaa, kehuu, kannustaa, pönkkää antamalla huomiota ja rakkautta. Viimeksi mainittua tehtävää työssäni ei voi kyllin korostaa. Valmistan ja ideoin oppimateriaalia Alfasoft Oy:lle Opinaikaan.

Yritän parhaani mukaan huolehtia siitä, että pienet oppilaani saavat kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana tarvittavat tiedot ja taidot, jotta he voivat siirtyä turvallisin mielin isolle Vehkojan koululle.

Mistä olet innostunut viimeksi?
Pääsin koulun kotisivujen koulutukseen tänä keväänä. En malta odottaa, että saan säätää Anttilan koulun kotisivut sellaisiksi, että tekemisen riemu välittyy koulustamme kaikkialle.

Mitä olet oppinut viimeksi?
Kuumaliimapistooli on vaarallinen vekotin, jos sitä käsittelee varomattomasti (isot rakot vasemman käden kolmessa sormessa). Lisäksi olen opetellut kertomaan ääneen työasioista, jotka harmittavat ja syövät minua. En enää aio pantata niitä sisälleni.

Mikä on supervoimasi työssäsi?
Oppilaani ja uskomattoman ammattitaitoinen koulunkäynninohjaaja Katja Ronimus –  ilman heitä olisin tyhjä. Ison kasan voimia antavat myös ymmärtävät, joustavat ja kannustavat esimieheni (Janne Peräsalmi, Anne Lehtinen, Jouko Vakkamaa ja Pentti Halonen),  jotka ovat jo tottuneet mitä kummallisimpiin kokeiluihini ja päähänpistoihini uudistaessani omaa opetustani ja myllertäessäni oppimisympäristöä. Upea Mielikuvituskoulun ja Satumetsän väki; he ovat erityisen tärkeitä minulle. He kannustavat, tukevat ja neuvovat vaikeina hetkinä ja antavat rutkasti kiitosta silloin, kun olen onnistunut. Minulla on lisäksi oppilaideni super vanhemmat, joiden kanssa jaan kasvatusvastuuta ja koulun arkea.

Lisäksi olen opetellut kertomaan ääneen työasioista, jotka harmittavat ja syövät minua. En enää aio pantata niitä sisälleni.

Minkä puolesta taistelet?
Etten tappaisi oppimisen intoa ja iloa turhilla säännöillä, naurettavilla tilketöillä tai jarruttelemalla kenenkään oppimista ja tiedonnälkää. Yritän pitää kaikki ovet auki oppimisen maailmaan.

Mikä on parasta oppilaissasi?
Avoimuus, rehellisyys, innostuneisuus ja positiivisuus – oppimisen ilo.

Mikä on parasta suomalaisissa opettajissa ja koulussa?
Mieletön ammattitaito ja -osaaminen sekä pedagoginen vapaus OPS:in puitteissa.

Millainen olet työyhteisön jäsenenä?
Usein olen harmiton, nauravainen, positiivinen, sielukas ja yhteistyökykyinen. Toisinaan olen ihan mahdottoman ärsyttävä ja sietämätön pakkaus. Pidän jääräpäisesti kiinni pedagogisista näkemyksistäni ja toitotan kyllästymiseen asti yksilöllisen oppimismenetelmän puolesta, koska se mahdollistaa kunkin oppilaan omatahtisen etenemisen omien kykyjen ja taitojen mukaan. Oppilas siis määrittelee vauhdin, oppimispaikan ja opeteltavan/harjoiteltavan asian.

Mitä uutta kokeilit viimeksi?
Laatia selkeää ja helposti ymmärrettävää diasarjaa koodauksen maailmasta, lähinnä siitä, miten itse toteutan koodausta omassa luokassani.

Lupauksesi paremman koulun, oppimisen, puolesta?
Mikko Jordmania lainatakseni: “en lopeta”.

Minkä koulukenttää puhuttavan haasteen näet mahdollisuutena eteenpäin vievään / positiiviseen muutokseen?
Arvioinnin. Pidin oppilaille kokeen, jonka nimesin heille testiksi, ja kerroin näkeväni siitä, miten minun tulisi ohjata heitä paremmin. Puuh, rentoutuminen näkyi kaikkien silmistä ja ilmeistä. Yksi oppilas ärsyyntyneenä: ”Miksei meillä ikinä ole kokeita?”

Parasta suomalaisissa opettajissa ja koulussa on mieletön ammattitaito ja -osaaminen sekä pedagoginen vapaus OPS:in puitteissa.

Minkä vinkin, onnistumisen tai hyvä kokeilun haluaisit jakaa muille?
Verkostoidu. Samanhenkisten tuki on äärettömän tärkeää ja voimaannuttavaa. Pidä kiinni unelmistasi ja katso tärkeimpiä asioita myös sydämellä, sillä niitä ei aina näe silmillä (Pikku Prinssistä mukaeltu).

Mitä luulet haluavasi sanoa 20 vuoden päästä tämän päivän itsellesi?
“Mietin mitä jää, kun mä lähden täältä”… Hyvä, älä anna periksi!

Mitä seuraavaksi? Millaisia juttuja on tulossa ja mitä odotat innolla?
Koodauskoulutusta Hyvinkään esi- ja alkuopettajille 18.4 (tervetuloa Vuokko Kangas ja Tero Toivanen!) ja KuumaPop-päiviä, jotka tänä keväänä järjestetään Hyvinkäällä. Aloittelen Satumetsän kollegani kanssa eskari-ykkös-kakkosille suunnattujen toiminnallisten matematiikan sisältöjen työstämistä sähköiseen muotoon. Odotan yksilöllisen oppimisen kesäpäiviä #YooJoo-tapahtumaa Mikkelissä Otavan Opistolla, minne meitä kokoontuu kesäkuun 13.-14.6 lähes 90 asiasta kiinnostunutta opetuksen ammattilaista. Kesäohjelmaani kuuluu myös yksilöllisten oppimispolkujen loppuun saattaminen matematiikan ja äidinkielen osalta. Lisäksi odottelen kesää, mökkikauttani rakkaassa ryhmäpuutarhassa Vantaan Kesäheinässä. Maata möyriessäni unohdan kaiken turhanpäiväisen ja lataan akkujani. Parhaat ideat syntyvät levänneenä aamukahvin äärellä omalla mökkiterassilla.

Jaana Perkinen

Jaana menee positiviisella asenteella ja hymyssä suin kohti uusia haasteita. Innostaja, innostuja ja tekijä Vehkojan koulun Anttilan toimipisteessä. Jaana antaa oppimisen ilon ja uteliaisuuden kasvaa luokassaan ja antaa pienille oppilailleen valmiudet tulevallekin koulutaipaleelle.

Seuraa Jaanaa
Blogger logo Bloggerissa Hetkiä alakoulussa -blogissa
Twitter logo Twitterissä @JaanaPerkinen
Facebook logo Facebookissa @jaana.perkinen

ja tutustu Anttilan kouluun.