Voit pyytää koulutusta omalle koulullesi, alueellesi tai tapahtumaasi. Tarpeenne mukaan alustamme ja johdatamme aiheeseen sekä ohjaamme osallistujien aktiivista roolia ja toiminnallista osallisuutta korostavia työpajoja.

Jokainen koulutus suunnitellaan juuri tilaajan tarpeita vastavaaksi ja räätälöidään osallistujamäärän sekä käytettävissä olevan ajan ja tilojen mukaisesti. Osallistujat saavat koulutuksessa käytettävän tukimateriaalin käyttöönsä teeman jatkokäsittelyyn myös koulutuksen jälkeen.


Arvioinnin kehittäminen

Arviointi on opettajan tärkein pedagoginen työväline oppimisen ohjaamisessa ja kasvatustyössä. Siihen palautuu lähes kaikki, mitä teemme – usein myös kaikki, mitä keskustelemme oppimiseen, oppimisympäristöihin tai vaikkapa työtapoihin liittyvästä kehittämisestä. Arviointi koetaan tärkeäksi osaksi omaa työtä ja siihen suhtaudutaan vakavasti. Uudessa opetussuunnitelmassa arvioinnin monipuolistamista ja sen merkitystä oppimiselle on pyritty avaamaan aiempaa laajemmin.

Arviointi on opettajan ja oppilaan itsensä väline tehdä näkyväksi oppimisen tavoitteet ja niiden saavuttaminen eli muun muassa kuinka oppimisprosessi etenee, mitä on opittu ja mitkä ovat oppilaan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Arviointi ohjaa oppilaan oppimiskäsityksen muodostumista ja vaikuttaa merkittävästi oppilaan käsitykseen itsestään sekä oppijana että osaajana.

On tärkeää ymmärtää erilaisten arvioinnin käytänteiden ja menetelmien toisistaan poikkeavat ja toisiaan täydentävät tehtävät ja tavoitteet sekä miettiä, mikä arvioinnin pohjimmainen tehtävä eri tilanteissa ja eri tavoin toteutettuna on. Osaanko ja uskallanko opettajana laajentaa arviointiin liittyvää ajatteluani?


Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Perusopetuksen oppilaiden opintoihin tulee opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Kokonaisuuksilla pyritään kehittämään asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä, omatoimisuutta ja yhdessä tekemisen taitoja. Niissä korostuvat lasten kokemusmaailmasta nousevat tarpeet. Mukana ovat vuorotellen kaikki oppiaineet, kulloiseenkin kokonaisuuteen parhaiten soveltuvalla tavalla. Työtavoissa painottuvat tutkiva ote sekä toiminnallisuus ja kokemuksellisuus.

Ainerajat ylittävä oppiminen ja opetusta eheyttävä oppimisen organisoiminen ovat joillekin opettajille jo tuttu osa opetustyön arkea. Toisilla oppiainerajat ylittävästä opetuksesta on vain vähän tai ei lainkaan kokemusta. Lukuvuosittaiset monialaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavatkin nyt tasapuolisesti jokaiselle oppilaalle ja opettajalle mahdollisuuden eri tavalla oppimiseen ja opetuksen kehittämiseen, lähtökohdista riippumatta.

Kuinka rakennetaan OPSin mukainen monialainen oppimiskokonaisuus? Mikä on opettajan rooli ja tehtävä monialaisissa kokonaisuuksissa? Entä mikä tarkoittaa oppilaiden aito aktiivisuus ja osallisuus?  


Opettajuus muutoksessa

Opettajan työlle ominainen vapauden ja vastuun voimakas läsnäolo luo erityisen tarpeen itsensä johtamiselle. Itseään johtava opettaja luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä, mutta haluaa samalla sitkeästi kehittää itseään. Hän pystyy paitsi asettamaan, myös aikatauluttamaan, edistämään ja saavuttamaan omaan kehittymiseen liittyviä tavoitteita.

Itseään johtava ymmärtää, mistä tekijöistä oma hyvinvointi ja työkyky koostuu sekä hahmottaa, kuinka pystyy vaikuttamaan näihin tekijöihin. Hän pyrkii tunnistamaan ja tunnustamaan reilusti niin supervoimansa kuin akilleen kantapäänsä. Muun muassa stressin, ajankäytön, tunteiden ja muutosten hallinta ovat itsensä johtamisen ydintä.

Mitä tarkoittaa tämän päivän opettajuus? Kuinka johtaa itseään ja työtään? Kuinka kehittää omaa ammatti-identiteettiä ja huolehtia samalla myös jaksamisesta ja hyvinvoinnista?


Oppivaa yhteisöä rakentamassa

Jokaisella koululla on erityinen toimintakulttuuri, joka vaikuttaa oleellisesti kasvatukseen ja opetukseen sekä sitä kautta oppimiseen ja oppilaan kohtaamaan koulutyön laatuun – riippumatta siitä tunnistetaanko kulttuurin kehittämiskohteet ja vahvuudet.

Toimintakulttuuri on arkista vuorovaikutusta ja kanssakäymisen tapa, joka kertoo kuinka ihmiset suhtautuvat toisiinsa ja kuinka arvokkaana esimerkiksi yhteistyötä pidetään. Toimintakulttuuri tuntuu ilmapiirissä ja suhtautumisessa työhön ja ihmisiin.

Kehittäminen ei ole arjen työstä erillinen projekti, vaan päivittäisen toiminnan ja ajattelun muutosta. Koulut, jotka näkevät kehittämistyön jatkuvana arkityöhön kuuluvana prosessina ja ovat tottuneita käyttämään yhteisöllisiä toimintamuotoja, sopeutuvat myös muutoksiin kivuttomammin.

Kuinka sitoudumme yhteisönä kehittämään toimintakultuuria opetussuunnitelmassa annettujen periaatteiden mukaisesti? Kuinka lähteä murtamaan kiireen kulttuuria ja käyttää yhteinen aika tehokkaasti? Koulutus tarjoaa työkaluja yhden opetussuunnitelman keskeisimmän tavoitteen avaamiseen ja käytännön kehittämiseen.